Oli rauhallinen syyspäivä, kuningaskalastajat len-
telivät kaloja hakien.
Harjus otti ötökän ja kaikki oli rauhallista.
Silloin lapinhaukka huusi: "mitä te teette, täällä-
hän pitäisi jo olla kesäpuuhissa".
Kuningaskalastaja sanoi: "mitä, nythän on jo syk-
sy, meidänhän pitäisi jo olla talvipuuhissa".'
Sinirinta huusi: "miksi sinä otat kalan, vaikka nyt
on jo talvi".
Pieni kala nimeltä Mutu sanoi: "mennään jo nukku-
maan, kellohan on jo 10 vaille kaksitoista".
Ahma sanoi:"no, hyvä on, mennään jo nukkumaan,
minä varaan sen kivikasan".
Lapinhaukka sanoi:
"hetkinen, jos meidän pitäisi olla nukkumassa, niin
minun pitäisi jo kalastaa viimeinen harjus",
mutta harjus nimeltä Harri sanoi: "no, kalasta mi-
nut" ja meni kalastamaan viimeisen mutun.
Sitten vesiputouksen kivet alkoivat putoilla, kun
kuningaskalastaja kalasti viimeisen mutun.
Tarinan kertoja ja kuva: nimimerkki riekon kuva.
Linkkejä Wikipedia tietosanakirjasta:
kuningaskalastaja, harjus, sinirinta, mutu, ahma,
Tarina on syntynyt sadutuksen tuotoksena ja se on
kirjoitettu juuri samalla tavalla kuin lapsi on sen kerto-
nut, ilman mitään korjailuja.
Sadutuksen ohje lyhykäisyydessään:
- Lapsi kertoo sadun, tai tarinan.
- Satu tai tarina kirjataan juuri niin kuin se kerrotaan.
- Lopuksi aikaansaannos luetaan lapselle.
- Annetaan lapselle mahdollisuus muuttaa tai korjata
sitä mikäli hän niin haluaa.
Olemme käsitelleet sadutusta jo aiemmin blogissamme,
seuraavassa postissa: Sadutusta
